sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Tämä ruoka on geeneissä!




Ihastuimme näihin sichuanilaisiin kylkiluihin (spare ribs) parikymppisinä opiskelijoina. Ruoan juju on fermentoiduissa, mustissa soijapavuissa, soijakastikkeen edeltäjässä, joita löytyi jo Tain markiisittaren haudasta parin vuosituhannen takaa. Maku tuo etäisesti mieleen venäläisen meetvurstin, rahkapiirakan tai sinihomejuuston. Se kertakaikkiaan vie mennessään. http://en.wikipedia.org/wiki/Douchi

Sen, että esikoisemme sai lähes hysteerisen haluamiskohtauksen ruoasta alle yksivuotiaana kiinteitä aloitellessaan, voi vielä selittää raskausajan makumaailmalla. Mutta eilistä ei.

Meillä oli kylässä kahdeksanvuotiaita, perussuomalaisella ruoalla kasvaneita kavereita. Kutsuttiin maistamaan. Ruoka on varsin tulista, vaan ei valituksen sanaa. Huoneeseen laskeutui syvä hiljaisuus, poikien silmät laajenivat puraisu puraisulta teevadin kokoisiksi. Kun palat oli nielty, säntäsivät matkoihinsa. Huusin perään kommentteja. Järkyttyneellä ääneellä:  H  y  v  ä  ä  !

豉椒排骨 eli Chijiao paigu

n. 500 g porsaan kylkiluita toisistaan eroteltuina, n. 7 cm pätkinä (pyydä lihakauppias sahaamaan kylki tuon levyisiksi suikaleiksi, luut on helppo erottaa kokkiveitsellä lihakohdista. Toki voi tehdä myös pidempiä jos syö kumminkin käsin eikä puikoilla.)

Marinadi
1/2 dl mustapapuja
1/2 dl soijakastiketta
1/2 rkl sherryä tai riisiviiniä
1 tl sokeria
4 valkosipulinkynttä
reilusti chiliä
reilusti tuoretta inkivääriä
tilkka seesamiöljyä

Liota mustapapuja hetki kiehuvassa vedessä, valuta. Lisää sokeri ja hienonna lusikalla. Hienonna muut mausteet ja lisää joukkoon, tai laita kaikki huhmareeseen tai tehosekoittimeen. Levitä seos kylkiluille ja anna maustua huoneenlämmössä muutama tunti.

Kiinalaisilla on harvoin uunia, joten he kypsentävät ruoan kannella peitetyssä astiassa höryttämällä. Me kypsennämme 175-asteisessa uunissa n. 40 min. Varttitunnin jälkeen astian voi peittää kannella tai foliolla, niin tulee mehevämpiä.

Ruoka syötiin semmoisella tohinalla, että kamera ehti mukaan vasta aterian lopuksi. (Muilla lautasilla oli kurkkua ja tofua, jotka katosivat salamana nekin.)


Tässä siis vasta marinoitumassa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti